Eteisvärinä eli flimmeri

MITÄ OIKEASTAAN SYDÄMESSÄ TAPAHTUU?

Tässä on virtuaalisydän. Katso, miten sydän toimii ja mitä tapahtuu eteisvärinän aikana. Katso suurennuslasin avulla tarkemmin sydämeen
ja näe, miten sydän lyö normaalisti ja miten veri virtaa sydämessä. Myös verenvirtauksen muutokset eteisvärinän aikana on kuvattu. Aktivoimalla e-asiakirjan saat tarkemmat tiedot suurennuslasin kohdalla olevasta kohdasta.

Klikkaa kuvva Siirrä hiiri
sydämen päälle

E-ASIAKIRJA

E-asiakirjassa on tarkemmat selitykset.
Kytke se vain päälle.

Valitsemalla tämän suurennuslasi ja teksti vaihtuvat automaattisesti 10 s välein. Vaihtoehtoisesti voit myös itse liikuttaa hiirtä numerolta toiselle ja taikaisin.

MITEN ETEISVÄRINÄ HAVAITAAN

Eteisvärinä on normaalin sydänrytmin häiriö. Se ilmenee useimmiten äkillisesti ilman mitään ilmeistä syytä, ja sen voimakkuus vaihtelee. Useimmiten esiintyy epämukava epäsäännöllinen sydämensyke tai sydämentykytystä, mikä voi aiheuttaa hengenahdistusta, heikotusta, huimausta ja joskus myös rintakipua. Tilanne tuntuu usein ahdistavalta ja jopa pelottavalta. Eteisvärinä voi olla myös oireeton.

Eteisvärinän oireiden kesto

Eteisvärinä voi olla kohtauksittaista tai jatkuvaa. Se voi kestää muutaman minuutin, tunnin tai jopa päiviä. Pitkäaikaisessa eteisvärinässä oireisiin voi tottua ja niiden katsotaan olevan normaali tila. Eteisvärinää voi esiintyä myös ilman oireita, ja se saatetaan havaita sattumalta lääkärintarkastuksessa.

Eteisvärinän seuraukset

Eteisvärinään liittyy aivohalvauksen riski. Eteisvärinä nostaa potilaan aivohalvausriskiä, sillä eteisvärinässä potilaalle voi kehittyä hyytymä sydämeen, joka liikkeelle lähtiessään voi kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen tukkimalla aivoverisuonia.

Toteaminen

Eteisvärinän määrittää lääkäri tutkimalla rytmihäiriön aikaisia sydänfilmin sähkökäyriä (EKG). Lisätutkimuksena voidaan tehdä sydämen ultraäänitutkimus, jonka avulla lääkäri näkee, miten sydän pumppaa.

MIKÄ VOI AIHEUTTAA ETEISVÄRINÄN?

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä. Eteisvärinä myös liitetään usein tiettyihin sairauksiin (esim. sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, kilpirauhasen toimintahäiriöt, uniapnea, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja rakenteelliset sydänsairaudet) ja myös muihin riskitekijöihin.

Sähköimpulssit

Sydänlihaskudoksen muut alueet sinussolmukkeen lisäksi voivat alkaa lähettää omia sähköimpulssejaan ja alkaa niin sanotusti kilpailla sinussolmukkeen kanssa.

Kaoottisesti kiertävät impulssit

Eteisen lihaskudoksissa kaoottisesti kiertävät impulssit saavat aikaan nopeita, heikkoja supistuksia, jotka ilmenevät eteisvärinänä ja jotka keskeyttävät supistusimpulssin rytmikkään siirtymisen eteis-kammiosolmukkeeseen.

RISKITEKIJÄT

IKÄÄNTYMINEN

KILPIRAUHASEN
LIIKATOIMINTA

HENGITYSKATKOT
NUKKUESSA
(UNIAPNEA)

ALKOHOLI

LIIAN VÄHÄINEN TAI LIIAN KUORMITTAVA LIIKUNTA

AIEMPI
AIVOHALVAUS

TUPAKOINTI

SEPELVALTIMOTAUTI

YLIPAINO

MITEN ETEISVÄRINÄÄ HOIDETAAN

Eteisvärinän hoito palvelee useita tarkoituksia:

* Tässä kuvatut toimenpiteet koskevat vain ei-läppäperäistä eteisvärinää

Oireiden hoito

Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla.

Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaantarvittaessa asentaa tahdistin.

Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio.

Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti. Eteisvärinän lisäksi on tärkeää hoitaa myös muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.

RISKITEKIJÖIDEN MINIMOINTI

Eteisvärinän lisäksi on tärkeää hoitaa myös muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.

Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttamaan aivohalvauksen riskiin.

Sairaudet jotka voivat lisätä eteisvärinää:

sepelvaltimotauti
kohonnut verenpaine
kilpirauhasen toimintahäiriöt
uniapnea
diabetes
sydämen vajaatoiminta
rakenteelliset sydänsairaudet

Elämäntavat kuten:

runsas alkoholin käyttö
ylipaino
vähäinen liikunta
stressi

VERIHYYTYMIEN MUODOSTUMISEN EHKÄISY

Lääkityksellä voidaan tehokkaasti estää hyytymien muodostumista eteisessä heikentämällä veren hyytymiskykyä verenohennuslääkityksellä eli antikoagulanteilla.

Lääkäri arvioi eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin ennen kuin potilaalle voidaan aloittaa verenohennus- eli antikoagulaatiohoito.

Ei-läppäperäisessä eteisvärinässä käytetään suun kautta otettavia verenohennuslääkkeitä, joita ovat apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani ja varfariini.
Läppäviasta johtuvassa eteisvärinässä käytetään ainoastaan varfariinia.

Suurin osa hyytymistä sijaitsee eteiskorvakkeessa, myös eteiskorvakkeen sulku voi olla mahdollinen vaihtoehto joillekin potilaille.

MITEN VOIN AUTTAA ITSEÄNI, JOS MINULLA ON ETEISVÄRINÄ

Eteisvärinälle altistavien olemassa olevien sairauksien hyvän hoidon lisäksi on tärkeää analysoida omaa elämäntapaa muiden sellaisten tekijöiden varalta, jotka saattavat osaltaan edistää eteisvärinää.

100,000

ihmistä Suomessa sairastaa eteisvärinää
Lehto ym. 2011, 3401-3407. Eteisvärinän hoito Suomessa Fin-Fib-tutkimus. Suomen Lääkärilehti 45/2011

JOPA JOKA
VIIDES

aivohalvaus johtuu eteisvärinästä

Duodecim Sydän sairaudet: Eteisvärinän oireet ja seuraukset. Pekka Raatikainen. Artikkelin tunnus: syd00354 (021.022) 16.6.2014. http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00354

Aivohalvausriski on

noin viisi kertaa suurempi eteisvärinää sairastavilla potilailla

Duodecim Sydän sairaudet: Eteisvärinän oireet ja seuraukset. Pekka Raatikainen. Artikkelin tunnus: syd00354 (021.022) 16.6.2014. http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00354

Liikuta palloa

Virtuaalisydän näyttää mitä eteisvärinän aikana tapahtuu

Klikkaa numeroita nähdäksesi eri tapahtumia sydämessä.

Takaisin päävalikkoon

RISKITEKIJÄT

• IKÄÄNTYMINEN
• KILPIRAUHASEN LIIKATOIMINTA
• HENGITYSKATKOT NUKKUESSA
(UNIAPNEA)
• ALKOHOLI
• LIIAN VÄHÄINEN TAI LIIAN KUORMITTAVA LIIKUNTA
• AIEMPI AIVOHALVAUS
• TUPAKOINTI
• SEPELVALTIMOTAUTI
• YLIPAINO

Sairaudet jotka voivat lisätä eteisvärinää:

sepelvaltimotauti
kohonnut verenpaine
kilpirauhasen toimintahäiriöt
uniapnea
diabetes
sydämen vajaatoiminta
rakenteelliset sydänsairaudet

Elämäntavat kuten:

runsas alkoholin käyttö
ylipaino
vähäinen liikunta
stressi

Ei-läppäperäisessä eteisvärinässä käytetään suun kautta otettavia verenohennuslääkkeitä, joita ovat apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani, rivaroksabaani ja varfariini.
Läppäviasta johtuvassa eteisvärinässä käytetään ainoastaan varfariinia.

Suurin osa hyytymistä sijaitsee eteiskorvakkeessa, myös eteiskorvakkeen sulku voi olla mahdollinen vaihtoehto joillekin potilaille.

Aivohalvausriski on

Voit ottaa yhteyttä EU-tietosuojavastaavaamme (DPO) osoitteessa EUDPO@BMS.com käyttääksesi tietosuojaan liittyviä oikeuksiasi tai jos sinulla on pohdintoja tai kysyttävää tavasta, jolla BMS käsittelee henkilötietojasi.

Ota yhteyttä •

Tietosuoja •

Käyttöehdot •

Lääketurvallisuus •

sivukartta

06/2019 432FI1903983-01

MITÄ OIKEASTAAN SYDÄMESSÄ TAPAHTUU?

MITEN ETEISVÄRINÄ HAVAITAAN

Eteisvärinän oireiden kesto

Eteisvärinän seuraukset

Toteaminen

MIKÄ VOI AIHEUTTAA ETEISVÄRINÄN?

Sähköimpulssit

Kaoottisesti kiertävät impulssit

MITEN ETEISVÄRINÄÄ HOIDETAAN

Oireiden hoito

RISKITEKIJÖIDEN MINIMOINTI

VERIHYYTYMIEN MUODOSTUMISEN EHKÄISY

MITEN VOIN AUTTAA ITSEÄNI, JOS MINULLA ON ETEISVÄRINÄ

100,000

JOPA JOKA VIIDES

Aivohalvausriski on

MITÄ OIKEASTAAN SYDÄMESSÄ TAPAHTUU?

RISKITEKIJÄT

Aivohalvausriski on

6.MIKÄ AIHEUTTAA AIVOJEN VERITULPAN?

Antikoagulanttien siedettävyys

JOPA JOKA
VIIDES