Veritulppa on verihyytymän eli trombin osittain tai kokonaan tukkima verisuoni. Se voi ilmetä missä tahansa verisuonessa; yleensä se muodostuu laskimoihin, etenkin jalan syviin laskimoihin tai lantion alueen laskimoihin. Laskimoveritulppa on sairaus, johon kuuluvat syvä laskimotukos alaraajassa tai lantion alueella ja sen vaarallinen seuraus, keuhkoveritulppa.
Laskimoveritulppa todetaan yleensä laskimoiden ultraäänitutkimuksella. Keuhkoveritulppa varmistetaan yleensä ylävartalon tietokonetomografialla tai gammakuvauksella. Näiden kuvantamistutkimusten lisäksi diagnoosin varmistamiseksi otetaan myös verikokeet.
Veritulppa voi ilmetä, jos osa verihyytymästä irtoaa ja kulkeutuu johonkin elimeen kiertävän veren mukana. Se estää elimen verensaannin ja siten hapensaannin johtaen kudoksen kuolemiseen. Keuhkoveritulpassa verihyytymä kulkeutuu keuhkoihin ja tukkii yhden tai useamman keuhkovaltimoiden haaran. Tätä esiintyy noin puolella potilaista, joilla on syvä laskimotukos, sillä laskimoveri kuljetetaan jaloista takaisin sydämeen ja pumpataan sitten suoraan keuhkoihin veren hapettumista varten. Osa näistä tukoksista on hyvin vähäoireisia. Jos verenvirtauksessa keuhkojen läpi on vastusta, elimistö ei saa enää riittävästi happea. Tämän veren kertyminen kohdistaa sydämeen voimakasta painetta, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Keuhkoveritulpan ensihoito sairaalassa käsittää potilaan tilan mukaan joko antikoagulaatiohoidon aloittamisen tai verihyytymän liuottamisen lääkityksellä, sen rikkomisen mekaanisesti esimerkiksi katetrilla tai sen poistamisen leikkauksessa.
Veritulppa on verihyytymän eli trombin osittain tai kokonaan tukkima verisuoni. Se voi ilmetä missä tahansa verisuonessa; yleensä se muodostuu laskimoihin, etenkin jalan syviin laskimoihin tai lantion alueen laskimoihin. Laskimoveritulppa on sairaus, johon kuuluvat syvä laskimotukos alaraajassa tai lantion alueella ja sen vaarallinen seuraus, keuhkoveritulppa.
Laskimoveritulppa todetaan yleensä laskimoiden ultraäänitutkimuksella. Keuhkoveritulppa varmistetaan yleensä ylävartalon tietokonetomografialla tai gammakuvauksella. Näiden kuvantamistutkimusten lisäksi diagnoosin varmistamiseksi otetaan myös verikokeet.
Veritulppa voi ilmetä, jos osa verihyytymästä irtoaa ja kulkeutuu johonkin elimeen kiertävän veren mukana. Se estää elimen verensaannin ja siten hapensaannin johtaen kudoksen kuolemiseen. Keuhkoveritulpassa verihyytymä kulkeutuu keuhkoihin ja tukkii yhden tai useamman keuhkovaltimoiden haaran. Tätä esiintyy noin puolella potilaista, joilla on syvä laskimotukos, sillä laskimoveri kuljetetaan jaloista takaisin sydämeen ja pumpataan sitten suoraan keuhkoihin veren hapettumista varten. Osa näistä tukoksista on hyvin vähäoireisia. Jos verenvirtauksessa keuhkojen läpi on vastusta, elimistö ei saa enää riittävästi happea. Tämän veren kertyminen kohdistaa sydämeen voimakasta painetta, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Keuhkoveritulpan ensihoito sairaalassa käsittää potilaan tilan mukaan joko antikoagulaatiohoidon aloittamisen tai verihyytymän liuottamisen lääkityksellä, sen rikkomisen mekaanisesti esimerkiksi katetrilla tai sen poistamisen leikkauksessa.
Antikoagulaatiolääkitys voi aiheuttaa potilaalle verenvuotoja. Potilaan verenvuotoriski pitää ottaa huomioon, jotta voidaan määritellä potilaalle sopivan tehokas lääkitys ilman että verenvuodonriski on kohtuuttoman suuri.
Syvä laskimotukos- ja keuhkoemboliapotilaan verenvuodon riskiä nostavat mm: yli 65 vuoden ikä, aiempi aivoinfarkti, aiempi maha-suolikanaven verenvuoto tai aivoverenvuoto, hiljattainen (1-3 kk) sydäninfarkti, anemia, hematokriitti alle 30%, munuaisten heikentynyt toiminta tai diabetes
Noudata aina tarkasti lääkärisi määräämiä ohjeita lääkkeen ottamisesta, ja huolehdi, että otat lääkkeet säännöllisesti.
Potilaan verenohennuslääkityksen kesto ja seurannan tarve määritetään ja järjestetään potilaan hoitopaikan mukaan (perusterveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito). Eri lääkkeisiin liittyy erilaisia seurantaa vaativia laboratoriotutkimuksia, joita voi tarkemmin kysyä sinua hoitavalta lääkäriltä tai hoitajalta.
Voit ottaa yhteyttä EU-tietosuojavastaavaamme (DPO) osoitteessa EUDPO@BMS.com käyttääksesi tietosuojaan liittyviä oikeuksiasi tai jos sinulla on pohdintoja tai kysyttävää tavasta, jolla BMS käsittelee henkilötietojasi.
Voit ottaa yhteyttä EU-tietosuojavastaavaamme (DPO) osoitteessa EUDPO@BMS.com käyttääksesi tietosuojaan liittyviä oikeuksiasi tai jos sinulla on pohdintoja tai kysyttävää tavasta, jolla BMS käsittelee henkilötietojasi.
Olet siirtymässä toiselle verkkosivustolle (joko Bristol-Myers Squibbin tai kolmannen osapuolen ylläpitämälle), jolla voi olla eri tarkoitus ja erilaiset käyttöehdot. Varmistathan, että kuulut verkkosivuston mainitsemaan kohdeyleisöön ja sisältö on sinulle sopivaa soveltuvien lakien ja määräysten mukaisesti. Bristol-Myers Squibb suosittelee, että luet huolellisesti sivuston käyttöehdot ja tietosuojakäytännön ennen sivustolle siirtymistä. Oy Bristol-Myers Squibb Finland Ab:ta ei voida asettaa vastuuseen toisen verkkosivuston sisällöstä tai ylläpidosta. Jos haluat jatkaa, paina ”OK”, muuten valitse ”Peruuta”.