MINIMOINTI
MUODOSTUMISEN EHKÄISY
Eteisvärinän hoito palvelee useita tarkoituksia:
* Tässä kuvatut toimenpiteet koskevat vain ei-läppäperäistä eteisvärinää
Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla.
Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin.
Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai
lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio.
Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti. Eteisvärinän lisäksi on tärkeää hoitaa myös muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.
Eteisvärinän lisäksi on tärkeää hoitaa myös muut mahdolliset sairaudet ja riskitekijät.
Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttamaan aivohalvauksen riskiin.
Sairaudet jotka voivat lisätä eteisvärinää:
Elämäntavat kuten:
Lääkityksellä voidaan tehokkaasti estää hyytymien muodostumista eteisessä heikentämällä veren hyytymiskykyä verenohennuslääkityksellä eli antikoagulanteilla.
Lääkäri arvioi eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskin ennen kuin potilaalle voidaan aloittaa verenohennus- eli antikoagulaatiohoito.
Suurin osa hyytymistä sijaitsee eteiskorvakkeessa, myös eteiskorvakkeen sulku voi olla mahdollinen vaihtoehto joillekin potilaille.
Aivohalvauksen voi aiheuttaa aivoihin kulkeutunut verihyytymä. Kun verisuonten haarat vähitellen kapenevat, jossain kohtaa hyytymä jää jumiin. Se aivojen kohta, johon kyseinen verisuoni on kuljettanut verta, jää ilman happea, mikä johtaa kudosvaurioon. Vaurion oireet ja laajuus riippuvat verihyytymän koosta ja aivojen vaurioituneesta alueesta.
Antikoagulaatiolääkitys voi aiheuttaa potilaalle verenvuotoja. Potilaan verenvuotoriski pitää ottaa huomioon, jotta voidaan määritellä potilaalle sopivan tehokas lääkitys ilman että verenvuodonriski on kohtuuttoman suuri.
Eteisvärinäpotilaan verenvuotoriskiä nostavat: korkea systolinen verenpaine (yli 160 mmHg), maksan tai munuaisten vaikea toimintahäiriö, aikaisempi aivohalvaus, verenvuototaipumus, vähintään 65 vuoden ikä, vuotoriskiä lisäävä lääkitys ja runsas alkoholin käyttö. Verenvuotoriskin vähentämiseksi on tärkeä hoitaa hoidettavissa olevat tekijät, kuten verenpaine, muu lääkitys ja alkoholin käyttö. Sinua hoitava lääkäri ja/tai hoitaja osaa laskea sinun riskipisteesi ja lääkärisi osaa huomioida lääkkeen verenvuotoriskit. Noudata aina tarkasti lääkärisi määräämiä ohjeita lääkkeen ottamisesta, ja huolehdi, että otat lääkkeet säännöllisesti. Jos verenohennus lääkityksesi toteutuu huonosti se lisää aivohalvausriskiäsi.
Eteisvärinä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Eri lääkkeisiin liittyy erilaisia seurantaa vaativia laboratoriotutkimuksia, joita voi tarkemmin kysyä sinua hoitavalta lääkäriltä tai hoitajalta.